Emme tingi mistään työvaiheesta maalausurakoissamme. Urakoitsijamme on jaettu kahteen erikoistuneeseen ryhmään – pohjatyöntekijöihin ja maalareihin – mikä takaa jokaisen työvaiheen huolellisen toteutuksen ja pitkäkestoisen lopputuloksen.

Pohjatyöt ja niiden tekninen merkitys – Miksi maalipinnan kestävyys ratkaistaan ennen maalausta?

Laadukas julkisivumaalaus syntyy oikean maalituotteen, sopivien sääolosuhteiden ja ammattimaisen levitystekniikan yhdistelmästä. Silti yksittäinen tärkein tekijä maalipinnan käyttöiälle on pohjatöiden tekninen laatu.

Alla on eritelty jokainen Penslan pohjatyövaihe ja niiden tekninen vaikutus tartuntaan, kosteudenhallintaan ja maalipinnan pitkäaikaiseen kestävyyteen.

1. Vanhan, huonosti kiinnittyneen maalin mekaaninen poisto

Tekninen merkitys

• Tartuntapinnan kantavuus:
  Maalin tartunta perustuu siihen, että alusta on kantava. Irtonainen tai huonosti kiinni oleva maali ei kestä uuden maalikalvon painoa, lämpöliikettä tai kosteuselämistä.

• Jännitysten poistaminen:
  Vanhan maalikerroksen irtoaminen aiheuttaa leikkausjännityksiä, jotka siirtyvät suoraan pintamaaliin → uuden kerroksen lohkeilu.

• Kalvonmuodostuksen jatkuvuus:
  Maali muodostaa kestävän kalvon vain tasaisella, ehjällä pohjalla. Epätasainen, hilseilevä pinta estää kalvon yhtenäisyyden.

• Kosteudenhallinta:
  Irtonaiset maaliläpät keräävät kosteutta alleen → riski mikrobi- ja lahovaurioille sekä kuplimiselle.

Ilman tätä vaihetta

• Maalipinta alkaa irrota 1–3 vuoden sisällä

• Tartunta ei vastaa maalivalmistajien vaatimuksia

2. Pintojen huolellinen pesu 

Tekninen merkitys

• Tartunnan estävät aineet poistuvat:
  Pintojen lika, rasva, siitepöly, noki ja mikrobit estävät maalin mekaanisen ja kemiallisen tartunnan.

• Kapillaarisuuteen vaikuttavat epäpuhtaudet:
  Pöly ja orgaaninen aines voivat imeä ja pidättää vettä → maali ei pääse imeytymään kohdistaen kalvonsisäisiä jännityksiä.

• Mikrobikasvun torjunta:
  Home ja levä heikentävät maalipinnan kestävyyttä ja voivat kasvaa uuden maalikalvon läpi.

• Pinnan kosteusjakauman tasoittaminen:
  Tasainen imukyky on edellytys kalvon tasaiselle kuivumiselle ja kovettumiselle.

Ilman tätä vaihetta

• Maali tarttuu vain osittain → pistekuoriutuminen

• Maalipinta likaantuu erittäin nopeasti

• Kalvoon muodostuu kosteustaskuja → kupliminen ja irtoaminen

3. Vaurioituneiden ulkoverhouspaneelien vaihto

Tekninen merkitys

• Rakennekosteuden hallinta:
  Haljennut tai lahonnut puu sitoo kosteutta, eikä pintamaali voi estää täysin diffuusiota. Kosteus purkautuu maalikalvon läpi rikkoen sitä.

• Sidospohjan kiinteys:
  Puun solukko ei enää ole kantava, jolloin maali ei voi tarttua riittävällä vetolujuudella.

• Elämisliikkeiden hallinta:
  Vaurioitunut puu elää enemmän kosteuden mukana → maali ei kestä suuria laajenemis- ja kutistumisliikkeitä.

• Kapillaarinen kosteusnousu:
  Lahovaurioinen puu imee vettä kapillaarisesti enemmän, jolloin maalikalvon tekninen käyttöikä lyhenee.

Ilman tätä vaihetta

• Maalipinta halkeilee ja irtoaa juuri sieltä, missä puu on teknisesti heikko

• Rakennekerrokset voivat kastua ja vauriot lisääntyä vuosittain

4. Vanhan maalipinnan karhennus 

Mikäli vanha maalipinta on liian kova, pinta tulee karhentaa ennen uutta maalipintaa. Esimerkiksi vanhat öljymaalit vaativat usein karhennuksen.

Tekninen merkitys

• Mekaanisen tartunnan luominen:
  Maali tarttuu kahdella tavalla: kemiallisesti ja mekaanisesti. Vanha kova maalikalvo ei tarjoa mekaanista tartuntapintaa ilman karhennusta.

• Pinnan mikrorakenteen avaus:
  Karhennus luo mikrourien pinnan, johon uusi maali “lukittuu”.

• Pinnan kiillon poistaminen:
  Kiiltävä pinta hylkii maalia ja aiheuttaa helmenmuodostusta → epätasainen kalvo.

• Jännitysten tasaus:
  Uuden maalikalvon jännitykset pitää siirtyä tasaisesti alustaan. Liian sileä pinta aiheuttaa kalvon sisäisiä vetojännityksiä → halkeilu.

Ilman tätä vaihetta

• Pintamaali ei imeydy vaan jää kalvon päälle

• Maalikalvo voi irrota suurina arkkeina muutamassa vuodessa

• Tartuntalujuus jää alle valmistajien minimivaatimusten

5. Puupaljaiden pintojen pohjustus ja pohjamaalaus

Tekninen merkitys

• Puun hygroskooppisuuden hallinta:
  Paljas puu imee kosteutta voimakkaasti. Pohjuste sulkee puun pinnan ja hidastaa kosteuden liikkeitä.

• Kapillaarikatko:
  Pohjuste vähentää puun kapillaarista veden nousua, joka muuten rikkoisi maalikalvon.

• Tartuntapinnan luominen pintamaalille:
  Pohjamaali muodostaa kemiallisesti yhteensopivan alustan pintamaalille (sama valmistaja).

• Imukyvyn tasaaminen:
  Tasainen imukyky estää “läikkäisen” lopputuloksen ja varmistaa tasapaksun kalvon.

• Mikrobisuojan lisääminen:
  Useat pohjusteet sisältävät fungisidejä, jotka ehkäisevät lahon ja homeen syntyä.

Ilman tätä vaihetta

• Pintamaali imeytyy epätasaisesti ja kuivuu liian nopeasti → kalvo ei ehdi muodostua oikein

• Puupinta kastuu sateella ja kuivuu aurinkoon → voimakas elämisliike rikkoo kalvon

• Maalipinta menettää kiiltoastetta, suojaavuutta ja kestävyyttä jo ensimmäisestä vuodesta alkaen

Yhteenveto: Maalipinnan kesto = pohjatöiden tekninen laatu

Jokainen pohjatyövaihe vaikuttaa seuraaviin seikkoihin:

✔ Tartuntalujuus

✔ Kapillaarisen kosteuden hallinta

✔ Diffuusiokyvyn oikea taso

✔ Puun elämisen hallinta

✔ Maalikalvon yhtenäisyys ja jännitysten tasaus

✔ Mikrobien ja homeen vastustuskyky

✔ UV-suojaus ja säänkesto

Kun pohjatöissä oikaistaan, pintamaali ei toimi teknisesti oikein – ja sen käyttöikä voi pudota 10–15 vuodesta vain 3–5 vuoteen.

Penslalla pohjatyöt tehdään aina teknisesti oikeilla menetelmillä, jotta maalipinta pystyy toimimaan valmistajan tarkoittamalla tavalla koko käyttöikänsä ajan.